Hyppy tuntemattomaan – ajatuksia alkutaipaleelta
Minkä takia ihminen alkaa aina silloin epäröimään, kun sormen pitäisi painaa lähetä-painiketta? Olin jo vuoden verran suunnitellut yrityksen perustamista ja vihdoin päässyt siihen pisteeseen, että voisin ilmoittaa yritykseni rekisteröitäväksi. Ja siinä sitten lomakkeet levällään aloin ihmettelemään, että onkohan tässä sittenkään mitään järkeä.
Miltä tuntuu aloittaa yrittäminen?
Yrittäjyyden aloittaminen ilman minkäänlaista kokemusta tuo mieleeni National Geographicin videon valkoposkihanhen poikasten ensiaskeleista. Siinä Grönlannissa pesivät hanhet tekevät pesänsä korkealle kalliopilarille, jossa on turvallista hautoa munia. Kallioilla ei kuitenkaan ole mitään syötävää, vaan kuoriutuneet poikaset joutuvat ensitöikseen hyppäämään kymmeniä metrejä korkealta kalliolta alas.
Hypyn hetkellä jossain kaukana siintävät vehreät nurmet, joista ne toivovat joku kaunis päivä ruohonkorren suuhunsa nappaavan. Suoritus on kaikkea muuta kuin turvallinen. Kieriessään kalliota alas lentotaidottomat poikaset iskeytyvät kiviä vasten ja kaiken lisäksi alhaalla pedot odottavat saaliin putoamista suut ammollaan. Vain harvat selviävät ensimmäisestä elinvuodestaan hengissä. Melkoinen hyppy tuntemattomaan, eikö vain?
Siinä yrittäjyyden kynnyksellä seisoessa on pelottavaa huomata olevansa vasta pelkkä untuvikko. Vaikka paljonhan tähänkin asti tuleminen jo vaati. On pitänyt rakkaudella hautoa yritysideaa ja tuskan hiki päässä opetella kaikki tuotteen suunnittelusta kirjanpitoon ja verotukseen saakka. Siinä matikanlaskuja sormin ynnäillessä on monesti meinannut epätoivo iskeä: eihän tällä tavalla voi ikinä tienata leipäänsä.
Pakko myöntää, että välillä on tehnyt mieli vilkuilla selän taakse, että olisikohan työelämän puolella sittenkin paremmat näkymät. Mutta eivät ne maisemat keittiöiden tiskinurkissakaan niin hääppöisiltä koskaan näyttäneet.
On vain yksi suunta
Jos elämässä meinaa eteenpäin räpiköidä, on vain uskallettava kääntää nokka kohti ruohontuoksuisia unelmia. Tässä tapauksessa se unelma on Taigalinna, jonne voisimme yhdessä taapertaa omaa luontoamme seuraten, jos vain lähdet mukaan.
Hanhihypyn inspiroimana piirsin pienen kuvan suurten päätösten tueksi. Toivon, että tämä kolhuja kestävä vinyylitarra kannustaa sinuakin tavoittelemaan omia unelmiasi. Toistaiseksi hanhi hyppää uusien tilausten matkaan lahjana sinulle.
Mahdoinkohan tulla yhtään viisaammaksi epäröidessäni sen viimeisen askeleen ottamista? Sitä en tiedä, mutta painoin lomakkeet kuitenkin menemään eteenpäin. Taigalinna aloittaisi virallisesti toimintansa syyskuun 2025 alussa.
Se on menoa nyt!